Suojausta

Meillä elämä on yhtä suojausta. Tosin onhan se ennenkin ollut, mutta nyt Onnin vaurioituneeseen jalkaan laitetaan ulos mennessä jännesuoja. Ihan sama meneekö poni tarhaan vai kävelylenkille. Kävelylenkin jälkeen sitten jalka kylmätään ja koko tallissa olo ajan ponilla on magneettisuojat jalassa.

Tälläiset tilasin Hevarilta eilen ja tänään posti toi suojapaketin ihan kotiovelle! Aivan loistavaa palvelua sain. No, Kiikosen Arin kanssa tuli joskus tehtyä kyllä enemmänkin kauppaa joskun Finn- Valjaksen aikoina. Hevaria voin kyllä suositella muillekin!

Sairaslomaa

OnniPoni sai sitten sairaslomaa. Käytin Hennan kanssa ponin Hyvinkään klinikalla ja tuloksena oli hankosidevamma. Eli pieni reikä hankositeessä. Ensihoitona ponille on koppihoitoa/sairastarhausta ja puoli tuntia kävelyä päivittäin. Henna kevyenä tyttönä voi jopa selästä käsin kävelyttää. Kuukauden päästä on sitten kontrolli ja sitten nähdään onko parantumista alkanut tapahtumaan. Itse oletan, että varmaankin reilu 4 kuukautta menee ainakin, ennen kuin jalka on jälleen ratsastettavissa. Pitkä aika...

No, katsellaan mitä tuleman pitää.

Kävelyä, kävelyä, kävelyä...

Ponien hoitoa

Eilen, lauantaina kävi Olkkosen Satu tekemässä poneille vuosihuollon. Kaikkien hampaat raspattiin ja TuiTuin rokotukset aloitettiin, sudenhammas poistettiin ja se ultrattiin tiineeksi. Onnin jalkaa tutkittiin ja todettiin, että klinikkareissu on tulossa. Voi harmi!  Minä hattarana tietenkin unohdin pyytää matolääkkeet poneille. Tarvii koittaa viikolla muistaa käydä hakemassa.

Hennalta jää nyt sitten Voistion valmennus ja aluevalmennus väliin. Onni on saikulla vielä toistaiseksi määrittelemättömän ajan. Sen pikkuinen tarha on puolitettu vielä pienemmäksi, ettei se pääse riehumaan ja juoksemaan. Vaikkei poni ole viikkoon saanut yhtään väkirehua, niin siinä tuntuu olevan virtaa ja se oli eilen loikannut vauhdittomasti aidan yli ja karauttanut pururadalle...että sellaista lepoa sillä. Viikolla varmaan saadaan kuulla tuomio, kunhan saan ensin klinikalle ajan.

Onni hammashoidossa

TuiTuin sudenhampaan poisto

Lindankin hampaat raspattiin ja todettiin, ettei poneja tarvitse hampaiden osalta hoitaa kuin vasta aikasintaan vuoden päästä. Toivottavasti eläinlääkäriä ei tarvita aiemmin kuin vaan rokotuksiin. Paitsi nyt tietty se Onnin jalan hoito vaatii vielä ultrausta ja lausunnon.

Minä en uskonut TuiTuin olevan tiine. Jotenkin vaan oli sellainen tunne, että ei ole ennen kuin omin silmin nään. Tosin olisihan nuo merkit pitänyt jo huomata. Tamma syö kuin hevonen, se kiukuttelee tarhakaverilleen ja onhan se hieman pyöristynyt, eikä kiimojaan ole näkynyt koko meillä olonsa aikana.

Täytyy vaan toivoa kädet ja jalat ristissä, että tällä kertaa tiineys menee loppuun asti toivotulla tavalla. Ettei vaan käy niin kuin Liinulle :( Ainakin ihan positiivisesti täällä odotellaan vajaan 5 kuukauden päästä pikkuista varsua.

Yhteistyö on voimaa

Siskokset Henna, Sini ja Anne ovat liikuttaneet yhteistuumin poneja. Ponit saavat seuraa toisistaan ja kaikki liikkuvat jonkin verran.

Caravan keeps going on

Ponit tulee liikutettua vielä suht valoisaan aikaan ja mukavaahan noilla siskoksilla on yhdessä harrastaa.

Tipusta onkin tullut jo kana

Ensimmäinen kananen muni tänään ensimmäisen munan! Ihan pienen pieni se munanen oli, mutta oli silti ihan kokonainen ja ehjä.

Vasemmalla maatias-tipi-muna ja oikealla kaupasta ostettu

Olisiko tämä munan äiti?

Nyt vaan sitten keräilemään munia päivittäin...tosin noista pikkumunista kun 4 munan kakun tekee, niin niitä varmaankin tarvitse ainakin 10 =)

Nuorena on aloitettava

Nuorena se vitsa on väännettävä...Selma ajoi tänään ensimmäistä kertaa TuiTuilla! Olipa tyttö polleana, kun sai itse ohjata ponia. TuiTui on vielä sen verran kokematon, että sitä on oikeasti ohjattava tai se köröttelee ihan suoraan, vaikka pusikkoon.

Kiltti 4- vuotias poni oli 3- vuotiaan tytön ohjastuksessa aivan loistava!

Kieli keskellä suuta!

Tuikku alkaa olla jo aika luottoponi kärryjen edessä. Kohtapuolin aloitamme liikenteeseen totuttelun. Eli ohi suhatavia pyöräilijöitä ja autoja pitäisi tyttelin oppia sietämään.

Hokkarit viimeinkin

Käytin tänään Onnin Hyvinkäällä kenkäyksessä. Rauno on nyt neljä( oli pakko korjata, että vasta 3) kertaa kengittänyt Onnin ja ponin kaviot ovat loistavassa kunnossa. Kolmen kuukauden kengitysväli tuntuu sopivalta ja kengät pysyvät hyvin kiinni tuon ajan.

Taas törmäsimme Onnin vanhaan kaveriin Vancouveriin. Onni oli heti menossa nuuhkimaan ja tuntui edelleen muistavan vanhan tarhakaverinsa. Vancouver oli nätin puhdas ja hopeanharmaa ja minun täytyi nolona todeta Onnin olevan keltaisen-harmaan-ruskean riemunkirjava. OnniPoni kun vaan nauttii niin piehtaroinnista ja mitä useampi kerta ja likaisempi paikka sen parempi. Aamulla kun vein ponit ulos, niin Onnipa  suihkasi selälleen ainakin neljä kertaa ja kuraläntit joka puolella ponia olivat kuin valettuna kiinni vaaleassa karvapeitteessä. Semmoinen luonnon lapsi on tuo poni.

Loppu viikosta Henna ei voinut kuin kävellyttää Onnia, kun oli liukasta ja lauantaina likka lähti Turusen Jennan synttäribileisiin. Olivarmaan hurrrrjat bileet, kun tyttö saapui vasta sunnuntai-iltana kotiin. Tänään siis ensimmäistä kertaa lähes viikkoon Henna ratsastaa poninsa. Siinä varmaan kestää melkein pari tuntia, kun pitkät alku- ja loppukävelyt olivat suunnitelmissa ja muutenkin aika rauhallista vääntöä.

Likainen poni lenkillä

Ensi viikolla vien sitten TuiTuin vuoltavaksi. Jospa sillekin saisimme vuoden sisään nätit ja mallikaat kaviot.

Tabor uhodit v nebo

eli Mustalaisleiri muuttaa taivaaseen... Miksipä ei koko suku saisi nauttia mukavan ponin kyydistä!

TuiTuilla ajavat Anne, Sini, Selma ja Piupau, Perässä kävelee Henna ja Onni. Eli tälläistä tänään ja Onnin kengitystä odotellen. Ponissa, siis Onnissa oli virtaa ihan mielettömästi. No, oli TuiTuikin ihan pirteä. Sillä alkaa kunto kohentua ja se tuntuu iloitsevan kärryajelusta.

Timantteja, Timantteja...

Tuli sitten tilattua aitoja Swarovskeja. Ajattelin harjoitella ja tekasta Onnille 'timantti otsapannan'. Indigon sinisiä tietenkin, kun Onnin väri on periaatteessa sininen tai joskus musta tai ruskea.

Eikä sitten vähempää kuin melkein 1500 kiveä. Tosin aika pieniä olivat. Jotenkin en hahmottanut niiden kokoa tilatessa. Seuraavalla kerralla tilaan vähän suurempia ja ehkä jopa jotain toista väriä.

Huono kuva kauniista sinisistä kivistä

Tänään Henna sai tiedon, että oli päässyt Onnin kanssa aluevalmennukseen. Poor Mamma, joka joutuu kuskaamaan valmennettavia. Tosin Onnille tekee varmaan ihan hyvää päästä uuteen paikkaan ja haasteellisiin tehtäviin.

Kengityksen odottelua

12. päivää odotellaan kuin kuuta nousevaa. Onnilla on silloin varattu aika kengitykseen. Vielä ponin repale joutuu liukastelemaan kesäluistimilla.

Maananataina Henna pystyi hyvin vielä ratsastamaan ja eilen ponilla oli vapaapäivä. Tänään Henna jalkautui itse ja talutteli Onnia. Kaipa sitä on loppu viikosta raahauduttava maneesille, jos pellolla ei pysty kunnolla ratsastamaan. Sini tuli onneksi maanantaina, niin sai ajaa TuiTuin. Kovasti on tamma lihonut. Kaipa siltä on alettava säännöstelemään heinää...

Onni vähän hypähteli kun kärryt kolisivat ja TuiTui ohitti sen. Eipä ihan äkkiä tulisi mieleen Onnia valjastaa kärryjen eteen...ainaki näin näppi tuntuntumalla tuntuisi, että puikkoihin valjastaisi dynamiittipötkön. Silti, vaikka poni on vuodessa rauhoittunut ihan lepsuksi siihen verrattuna mitä meille tullessaan oli.

TuiTui edellä ja Onni perässä

Tamma on kohta niin pullea, ettei mahdu aisoihin. Voi huokaus.

Sateinen perjantai

Eilen satoi. Ei sitten talvi vielä tullutkaan. Henkisesti valmistauduttiin jo maneesikauteen, mutta eipä tarvinnutkaan vielä kiikuttaa ponia minnekään. Eli Henna ratsasti Onnin ja ajoi TuiTuin eilen. Onnilla letkeetä menoa ilman satulaa ja Tuikkis sai kärryliikuntaa. Henna sitkeänä tyttönä sadevaatteet päällä uurasti molempien ponien kanssa. TuiTui sai pimeähoitoa :) Jo Hennan lähtiessä ajamaan oli hämärää, mutta tullessa pihaan oli ihan pimeää..

Tamma kuulolla

24. päivä selviää onko tamma mamma. Muutenkin on sille päivälle luvassa vuosittaista hevosen hoitoa. Hampaiden raspausta, rokotusta, matolääkitystä ja TuiTuin ultrausta. Tosin kun Pitkäsen Satu kyseli, että onkos tamma kiimaansa näyttänyt, niin totesin ettei kyllä olla huomattu...