Happy New Year!

100 päivää jäljellä

TuiTuilla olisi vielä 100 päivää jäljellä laskettuun varsomisaikaan. Kyllä tämä aika menee vaan nopeasti! Tosin poni varmaankin kantaa vaikka kiusallaan kuukauden yli...

100 päivää vielä

On niin mukavaa seurata tamman käytöksen muuttumista ja vatsan pyöristymistä. Siis mitä pyöristymistä? Henna on talutellut tammuskaa hangessa ja TuiTui tuntuu olevan kovin hyvän tuulinen. Sille on tullut hauska tapa helliä Hennaa. Se höplöttelee Hennaa korvasta tai nuuhkii ihan nenälle ja suulle. Aivan ihana luonteinen ja hyvä tapainen tämä meidän nuorikko.

Irlanissa kuulemma ennustetaan varsan sukupuoli emän mahan perusteella: Korkea ja leveä vatsalinja, siitä olisi tulossa ori ja syvä ja matala vatsalinja ennustaisi tammavarsaa...

Rakas mamma, tykkään susta niin...

Jenna käväsi meillä täällä tänään äiteineen! Oli ihan mukava nähdä molempia pitkästä aikaan. Jenna kävellytti OnniPonia. Onni ainakin tuntui olevan ihan mielissään. Se on taas alkanut keräämään ylimääräistä virtaa ja sätkyilee melkein ihan mitä tahansa.

Kävelyllä

Yllä minun rakas koira, joka on ominut autoni itselleen. Saa aivan hermottoman hepulin, kun alan kenkiä kiskomaan jalkaani. Ja autosta ei meinaa koiruutta enää pois saada...

Joulu!

Tässä muutama joulukuva OnniPonistakin.

Tule Joulu Kultainen

Merry Christmas to all of you!

On niin ihanaa saada kaikki lapset juhlimaan Joulua! Ja etenkin lastenlapset.

On kaikki laatikot, rosolli, kalat, salaatit, HERNEET, leivonnaiset ym. Kinkusta ei sitten olekaan tietoa...Meillä oli joko jo alkujaan pilaantunut kinkku paistossa tai sitten siinä oli ihan hirveä Karjun haju. En sitten suostunut sitä kinkkua syöttämään lapsilleni. uusi on jo sulamassa ja onkin jo joulupäivänä pöydässä, mutta kyllä meillä nyt aattona sitten turvaudutaan siihen mitä kaupasta vielä löytyy.

Henna kyllä tokaisi jo, että jes!!! Onkin kalaa sitten tarjolla. Tyttö ei ole mitenkään kinkun ystävä ollut koskaan.

Otin kuvia auringon laskun aikaan..jo kolmen jälkeen se ketale painuu mailleen. Mukavia kuvia sain napsittua..Lisäilen niitä tännekin tässä pyhien aikaan.

Pari kuvaa lisää...

Joulun valmisteluja

Joulun ruuat ovat aika lailla valmiina. Aamulla paistan perunalaatikon, niin sitten kaikki on valmista. Viikolla olen leiponut ja muuten tuhertanut ruuan parissa.

Karjalanpiirakat

Tänään sain rosollin tehtyä ja leivoin karjalanpiirakat huomiseksi. Lihapiirakka vielä on tekemättä aamuksi puuron kanssa.

Toscakakku

Eilen leivoin toscakakun ja taatelikakun...kyllä herkkuja riittää...

Rosolli on valmis, kylmäsavulohi on vielä savustumassa, mutta sen saa tänään myöhään vetäytymään huomiseksi. Huomenna vielä savustetaan kokonainen lohi.

Ruokinnan suunnittelua

Ajattelin aikani kuluksi Hoptilla laskea ponien nyt saamien rehujen ravintoarvoja. Olenhan noita rehulaskuja joskus aikanaan laskenut, ihan käsin, paljonkin ja aika lailla mutu-tuntumalla olen nyt poneja ruokkinnut. Kas kummaa, kun ihan päässälaskuna olen saanut rehuarvot aika kohdilleen!

Hoptiin syötin heinäanalyysit ym. rehut joita annetaan ja ainoa josta hieman hätkähdin oli kalsiumin yliannostus ja fosforin aliannostus..Racingin kivennäinen siis käytössä nyt. Kyllä netti vaan on hyvä kapistus...sieltä löytää helposti tietoa ja kokemuksia.

Eli nykyisen heinän syötön mukaisesesti olen siirtymässä Finnhorse kivennäiseen.

Tämän kivennäisen Ca:P suhde on lähinnä oikeaa nykyisellä heinällä poneja syötettäessä.

Vaikkei näitä laskelmia ole sen kummemmin aiemmin laskettu, niin todellakin vanha tietotaito ei ole mihinkään hävinnyt. Tosin vielä tsekkaan ihan vaa'an kanssa rehujen painot. Sitten olisi tämän vuoden hyvätyö tehty ;)

Loukkaantunut Mimmi

Ensin aloitin eilen, mutta toissapäivästä asiaahan tuo on.

Mimmi, minun maailman rakkain ja viisain koira, borderterrieri! Ja tästä asiasiasta on ihan tulla väittelemään kanssani ;) Niin, Mimmi olisi ollut perjantaina lähdössä mukaani töihin. Autoa kun menin käynnistämään ja jätin sen hetkeksi roksottamaan tyhjäkäynnillä. Niin, Mimmipä parkkeerasi pienen ja kauniin persauksensa autoni taakse ja istui siinä kuin Sfinksi..Koiruus ei totellut komentoani tulla luokse, sitä ei kiinnostanut herkut, joilla koitin houkutella. PRKL!

Kävin sitten Mimmin syliin koukaten hakemassa sisään. Ja käskin sen odottamaan kunnes tulisin töistä takaisin. Kotiin tullessani vastassa oli vain Hennan Tiki iloisesti jaloissa pyörien. Mimmi mökötti sohvalla. Ei edes kutsusta nostanut päätään! Hyvin loukkaantuneen oloisena se makoili sohvalla koko illan...

Eilen sitten otin koiruudeen mukaan kauppareissulle ja poikkesin Mäkkärissä ostamassa sille euron juustohampparin. Eilen illalla töistä kotiin tullessani olikin sitten ihan erilainen vastaanotto. Mimmi oli yhtä riemua jo ovella! Ja koirat eivät muka osaa mököttää!

Koira, joka rakastaa mamman kanssa autoilua.

Tunnistusta

Tänään käväsi tunnistaja TuiTuita syynäämässä. Tammasta ei löytynyt toimivaa mikrosirua vaikka poni tarkistettiin useaan kertaan korvan käjestä hännän päähän. Irlannissa tuo oli aikanaan sirutettu ja verikokeet otettu, joten  eihän tässä mitään hätää. Sirutettiin nyt sitten uudelleen ja otettiin uudestaan verinäyte. Pakkoahan tuolle sirutukselle ei ole, mutta tahdoin ponin olevan jatkossa helposti tunnistettavissa. Tuo verinäytehän olisi pitänyt ottaa viimeistään silloin kun varsaa olisimme tunnistanneet. Joten nyt on sekin tehty.

Toivottavasti seuraavan kerran tapaamme tunnistajan varsun tunnistuksen yhteydessä.

Hiljaiseloa

Hiljaiseloa mennään meillä täällä. Eilen tytöt kävivät ihan maastakäsin kävelyttämässä poneja. Ja TuiTuilla on tänään vapaa päivä ja Onnia Henna kävellytti. Ihan vain pelkkää lepsuilua täällä.

Taas tulee lunta! Ja vanhin lapsistani tekaisi mönkkärillä lumityöt. Tosin lisää lunta odotellessa.

Minä sitten sain uudet opintoni päätökseen. Olipa oikeasti vauhtia tässä touhussa. Hetken kun vedän henkeä, niin saatampa jatkaa vielä...no, tulevaisuus tietäköön!

Varsan nimi alkaa...

muotoutumaan. Siis jos varsa on orhi, niinkuin niin moni sitä toivoo. Tosin nimeen tarvitsen vielä kääntäjän, jos vaikka kelttiläisen nimen antaisi. Jos tammavarsa on tulossa, niin sille on nimi vielä hakusessa...

Eli nimikilpailu! Ehdottakaa hyviä nimiä, jos varsu on tamma niin hyväksytty nimiehdotus tulee saamaan palkinnon. Pitänee kysyä Hennalta kuinka tänne lisätään se kilpailu...

Tai oikeastaan kommenttina voisi lisätä nimiehdotuksen! Sieltä sitten näkyisi kaikille. Blogiini ei voi jättää anonyymejä kommentteja! Kaikki anonyymit kommettit bloggaan bittiavaruuteen. Muuten avaralla katseella odottelen hyviä nimiehdotuksia!

Siis vähintään 50€ tavarapalkinto tai lahjakortti sen hyväksytyn nimen keksijälle!

Let's keep this up!

We are looking for a name of a filly! If our foal will be filly all our friends and readers can take a part of the name! I promise to send 50€ prize as horse equipment or moneyorder if you are the winner!

Ensimmäinen, viimeinen

No, höh!!!

Meille on tulossa varsa, joka ilmeisesti on isänsä ensimmäinen, mutta myös samalla isänsä viimeisiä. Isukki on myyty ja uuden omistajan myötä ruunattu!. Mielettömän hyväsukuinen...sanoisinko huippusukukuinen 3v Ip KTK ori sitten lahdattiin ruunaksi. No toivottavasti siitä tulee huippu suoritusponi!

Kiitos Anthonylle terveisistä! Terveiset eivät olleet kylläkään niin kovin mieluiset, mutta tässä sitä mennään...

Huippusukuinen 3-v  1p isäori, joka ei iknä enää toista ikäluokkaa saa aikaiseksi

Tästä nuoresta, 3 vuotiaasta orhista sitten haluttin ihan vain ratsu. Ja kun ratsuksi joutuu, niin pallit joutaa koiran syötäväksi.

Meillä toivotaan toki, että Ritarista tulisi huippu ratsu! Tuloksia sitten jostain muualta, jos ei jälkeläisistä...

Meillä onkin sitten arvovarsa tulossa...Toivotaan, toivotaan... Myytävänä se ei ainakaan ole.

Ja taas on viikonloppu

Perjantai on jo lähes maillaan. Mukavaa viikonloppua odotellessa. Sunnuntaina on RiRa:n syyskokous ja sinne pitäisi Hennan kanssa suunnistaa. Sinne voi muutkin jäsenet saapua. Lisätietoja löytyy Seuran kotisivuilta ja FB-sivulta.

Eilen Sini ajoi isänsänsä kanssa TuiTuin. Ensin pellolla kävelivät Onnin kanssa sen puoli tuntia, mitä Onnia nyt liikutetaan. Sitten lähtivät ensimmäistä kertaa tielle ja hyvinhän tuo lenkki meni. Vähän pitkä reissu oli ja taisi tammuska vähän väsähtää. Sitkeästi TuiTui käveli koko reissun ihan reippaasti. Tänään sillä onkin vapaa päivä ja nyt viikonloppuna sillä on vähän lyhyemmät lenkit. Tosin vanha hevosmiesten sanonta on, että 'Ei matka tapa, vaan vauhti'. Muutaman kerran tiellä ajoa vielä, niin tammaa voi sanoa liikennevarmaksi.

Täytyy kyllä sanoa, että kyllä on helppoa ponin ajolle opettaminen verrattuna 70- ja 80- luvun lämppäreihin. Niin monta ojareissua, muuten vaan hölmöilyä, aisoissa pitkäkseen käyntiä on tullut koettua..

Kepeä on mamman askel

Itsenäisyyspäivää juhlistaen Onnikin oli sonnustautunut sinisiin

95 vuotta itsenäisenä!

Oikein hyvää Itsenäisyyspäivää kaikille!

Very Happy Finnish Independence Day!

95 years

Sibelius, sauna ja sisu = made in Finland!

123 vuorokautta

Vielä on 123 vuorokautta aikaa kasvatella varsua.

Pientä varsumahan alkua

Eli odotellaan ja odotellaan....

1. Adventti

Kirpeää, mutta kaunista pakkaspäivää olemme viettäneet tänä 1. Adventtina.

Henna ratsasti Onnilla kävelyä ja poni tuntui nauttivan lumisesta maisemasta. TuiTui sai hieman kärrylenkkiä lumisella pellolla. Hyvin tuntuu TuiTuikin viihtyvän lumisessa pakkasilmassa. No onhan se jo kasvattanut kunnon talvikarvan itselleen niin tarkenee.

Terapiakävelyä

Myrkynkeittäjä

Aloittelin Onnin jalkaan hauteen tekoa. Ensin on kävästävä VIINAkaupassa. FB-sivuillani on kysely, että kumpaa ostan, Sisuvinaa vai Suomiviinaa? Minulla ei ole mitään hajua, eikä makuakaan kummastakaan, mutta jommasta kummasta päätin tehdä jalkahaudepohjan OnniPonille.

Minusta on siis tullut suloinen myrkynkeittäjä? Suloinen? Ei hemmetti!!!! Myrkyn keittäjä? Jooo!!! Kokki on ihan kohta tittelini, mutta että konin jalkahauteiden keittäjä? Mitähän sitä ei tekisi elikkoidensa eteen.

Ja kyynikoiden mielestä tämä hössötys on varmaan ihan turhaa...Johan hoitava ell sanoi, ettei ulkoinen hoito auta. PERKULE! Kokeilen silti.

Muistan kun 60-70-luvulla raviukot kusivat hevostensa jalkoihin. Kusi kuulemma hoiti turvotusta ja monta muuta haavaa ja vammaa...Kai se sitten oli linimentti-hoitoa silloin. Ei silloin ollu sinistä, punasta, valkoista pullosta laitettavaa.

Oli vain Burrowin suola kääreet ja Sublimaatti kääreet. Noi Sublimaatit olivat pillereinä lasipurkissa, yksittäin käärittynä paperiin, jossa oli musta pääkallon kuva =) Ihan paljain käsin sitä silloin hepan jalkaan laitettiin. Ei ollut olemassakaan kertakäyttöhanskoja...ainakaan hevostalleille! Olen muuten edelleenkin hengissä...ehkä kuitenkin jotenkin vähän vinoutunut? :) Heh, elohopeaahaan se sublimaatti oli...siksiköhän mun kaikki lapset ovat MINUN mielestäni jotenkin outoja?

*sublimaattiin kääriytyy*...

Henna ajoi TuiTuilla. Ihan kevyttä menoa, mutta tottelevaisutta harjoittelivat. Äänikäsky SEIS tarkoittaa siis myös ponin korvissa, että seistään paikallaan...

Tottelevaisuus harjoituksia