Koko kilpailu lähti jotenkin verkkaisesti käyntiin meidän osalta. Jennaa varmaankin jännitti tämä Riksun kisakenttä ja Onnin kotikenttä. Eikä mitenkään turhaan! Onni ei anna ikinä mitään ilmaiseksi eikä helpolla, ei yhtä ainoaa estettä! Eipä taida tietää ne Hennan valkkukaveritkaan kuinka haastava tuo poni osaa olla. Varsinkaan kun kevät meni hienosti kisojen suhteen.
 |
| Verkkaa |
Ei tuo verkkakaan mennyt ihan silleen kuin suunniteltiin. Huono lähestyminen ihan normi pystylle...ja Onni hyppäsi sen silti, niin Jennan tasapaino petti tilanteessa ja likka putosi ponin selästä. Jalustin lähti irti satulasta ja poni pääsi irti. Minä huusin Onnille 'seeeeeiiiisss'. Ihan niille jalansijoilleen poni ei pysähtynyt, mutta hiljensi vauhtia ja pysähtyi sitten nuuskimaan verkkakaveria...Mitään vakavaa ei onneksi sattunut. Jenna kiipesi reippaana takaisin Onnin selkään ja verkka jatkui.
Onneksi oli kypärä ja turvaliivi!!! Tuota turvaliivin tärkeyttä ei koskaan voi korostaa liikaa. Ikinä ei voi tietää koska sattuu ja mitä. Ja onneksi ratsastajan äiti ei nähnyt tapausta. Olisi varmaan saanaut halvauksen.
Jennalla oli tulokena kisoista kaksi hylsyä. Ei mitään uutta Onnin kohdalla =) Poni osaa kyllä kusettaa ihan taitavasti, jos ratsastaja lepsuilee yhtään selässä.
No, Jenna kyllä ratsasti kolmipala-pallo kuolaimella kisat ja saattoi sekin vaikuttaa tuohon Onnin suoritukseen. Jospa poni ei ottanut ihan tosissaan tuota kisaa, kun Henna ratsastaa aina kisat nahoitetulla peewee-kuolaimella. Minä käväsin nahoittamassa kuolaimen uudestaan ja siitä tuli hieman paksumpi kuin aiemmin ja siksi päätimme, ettei Jenna kokeile sitä suoraan kisoihin.
Kisoista kuitenkin selvittiin hengissä ja voi kuinka onnellinen Onni olikaan päästessään takaisin kotiin!
 |
| © Tuula Turunen |
Puhtaana ja pestynä ja jalat savessa poni vähän irrotteli kotona =) Onnellinen Onni!
Kaiken kaikkiaan kisat antoivat jälleen kerran paljon kokemusta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti