Jatilassa tapahtunutta

Henna kilpaili tänään ensimmäisen kerran Onnilla sarjoissa 80cm ja 90cm. Tuo 90cm oli Hennan ensimmäinen 90-luokka. Harjoituksissa on kyllä hypänyt muutamia 90 esteitä Brandylla.

Kilpailut olivat Jatilan tallilla Mäntsälässä ja Jatila Cup I osakilpailu. Viimeinkin oli aivan ihana ilma. Pakkanen laski tai lämpötila nousi vai kuinkahan tuo pitäisi sanoa, että on varmasti oikein ja ymmärretty. Joka tapauksessa aurinko lämmitti ja lämpö oli siinä 0 asteen vaiheilla. Kerrankin ei palellut maneesissa.

Kilpailut sinänsä meni meidän osalta ihan pilalle. Kaarihallin maneesin katolta alkoi valumaan lunta alas ja Onni meinasi saada hepulin siitä. Kovaa suhinaa pitänyt lumi putosi jysähtäen alas. Onni selkeästi hermostui ja stressasi siitä. Toinen kauhistuksen paikka oli kun 80cm radalle raahattiin vesieste. Tutustua ei halunnut ollenkaan ja stoppasi joka kerran kun edes yritti mennä lähelle.

Kauheeta, mikä tuossa on?

90cm radalla sitten viimein ylitti esteen, kun ylempi puomi otettiin pois ja laitettiin ohjauspuomiksi.

Täydet kiitokset järjestäjille, että jokainen hylätty ratsukko sai jatkaa radan loppuun ja harjoitella erikoisesteiden tuijottamista. Puitteet kilpailulle oli muutenkin oikein hyvät. Ja ihan hyvä oli meidänkin ratsukon siihen vesikaukaloon tutustua!




Kilpailuissa oli myös meidän ensimmäisen ponin, Lady Nadeijdan varsa. Ei ole meidän kasvatti vaan Kivilahden Ninan. Vaihdettiin aikoinaan tuo Snadi Lindaan. Nätti ja vauhdikas oli tuo poni. Kaipaisi vain vähän kokeneemman ratsastajan.

Kiitokset myös kuvaajalle. Kuvat saapuivat perille aiemmin kuin itse olimme kotona.

Estetunnin kopsetta

Tänään Henna ratsasti Brandylla sileän tunnin ja Onnilla estetunnin. Kumpikin käyttäytyi ihan hyvin. Onni oli rauhallisempi kuin eilen ja jumppasarjat ja ristikot se hyppäsi suhteellisen rauhallisesti. Mutta ei kaikki sentään ihan niin tasaista ollut. Odotellessaan vuoroaan Marle flunssaisena Flamingon selässä aivasti, niin Onni hermostui siitä ja pomppasi pystyyn. Hennan jalustin kolahti seinään ja poni loikkasi valtavan loikan. Jotain säpinää oli siis tänäänkin. Onhan tuo talli ja maneesi sekä muut hevoset vielä vieraita sille ja siksi varmaankin säpsyilee. Hennalle kyllä tokasin, että onko sillä aikomus taas murtaa kätensä? Eihän se kipsi ole ollut vasta kuin viikon pois kädestä. Kuvata unohdin tänäänkin. Kamera oli kyllä taas mukana, mutta eipä sitä tullut käytettyä

Hyvin Onni on muuten kotiutunut, syö ja juo hyvällä ruokahalulla. Löysin vanhan paksun villaloimenkin, joka tosiaan painaa kamalan paljon. Sillä saa pidettyä Onnin lämpimänä ja lihakset vetreänä.

Sunnuntaina olisi ensimmäiset kilpailutkin. Voi olla, että ajankohta on vähän liian aikainen, kun tuo tutustuminen jää viikkoon. Mutta kun on Cup-kilpailu, vaikkakin pieni sellainen, niin jokaiseen osakilpailuun olisi osallistuttava. Sunnuntai iltana tietää sitten kuinka yhteispeli sujui Hennan ja Onnin välillä.

Kyllä wanha poni on metka kapistus!

Rytyllä oli tänään omaehtoista liikuntaa. Anne tuli kävellyttämään Ofua hangessa. Sanoin, että laskee Rytyn irti, että poni pääsee vähän mukana jaloittelemaan. No, tuo poni vanhus halusi ensin käydä morjestamassa naapurin hiihtomajan. Ihan tietä pitkin käveli eikä sotkenut latuja. Sieltä sitten hiippaili pikku hiljaa takasin kotipihalle. Kun Anne sai viimein Ofun valmiiksi, niin ponipa keksaisi kävellä tuolla pellolla Ofun edellä. Välillä pisti jopa juoksuksi, ettei ihan hännän juureen toinen kerkiä. Eipä nyt tarvitse ponia erikseen ratsastaa. Muutenkin tuo Rytty on välillä aika veikeä ja omatoiminen. Yhtään sen menoa ei haittaa vaikkei vasemmalla silmällä mitään näe.

Pakkasta oli iltapäivällä noin -15 astetta. Oli hyvä ja kaunis hevostelu keli. Kyllä tuo aurinko vaan jo lämmittää mukavasti. Muutaman asteen kuin olisi lämpösempää niin tuosta ulkoilusta nauttisi tunteja.

Henna osallistui Onnilla estetunnille. Hyviä harjoituksia tekivät pienillä esteillä ja jumppasarjoilla. Seitsemän ratsukkoa osallistui ja niin oli jännittävää, että unohdin kuvata, vaikka kameran otin mukaan sitä varten.

Hetkittäin tuntui, että tunnille osallistui rodeon valiojoukko! Rauhallisimmatkin temppuilivat tänään ja normaalisti kaahottavat Jaska ja Flamingo olivat tyynen viilipyttyjä. Muilla olikin ihan mahdotonta menoa, täytyy myöntää.

Onni esitteli osaavansa hienot laukkapukit. Onneksi Henna on tottunut moiseen Brandylla ja Preemialla ratsastaessa. Ihan yllätyksenä ei tullut, kun tiedettiin ponin olevan kuuma. Esteillä poni kuumeni ja yritti ryöhätä, mutta tyttö sai kyllä pideltyä aika hyvin Onnin aisoissa. Valitteli vaan, että oikea käsi tuntuu paljon heiveröisemmältä, eikä oikein meinaa jaksaa kiskoa. Huomenna jatkuu harjoitukset. Henna osallistuu Onnilla normaalille ratsastustunnilleen. Siellä onkin vähän kokeneempia ratsastajia, ettei ihan hulinaksi pitäisi tunnin mennä. Toivottavasti huomenna muistan kuvata.

Jäähdyttelyä harjoitusten jälkeen

Onni yksillä, Onni meillä, mutta kesästä ei tietoakaan

Onni saapui tänään keskelle Suomen paukkupakkasia. Hyvin olemme koittaneet valmistautua Onnin saapumiseen. Paljon paksuja toppaloimia olemme kaivelleet varastosta. Ja Pialta ostin ravireissulla oikein nätin punaisen Mastan toppaloimen. Oikein paksu ja muhku loimi on ja kiinteällä kaulakappaleella. Ja ruuat hommasin eilen, ettei Onnipojan nälässä tarvi olla. Onnin kyyti Ruilasta Riihimäkeen alkoi aamulla aikaisin. Riihimäen raviradalla vaihdoimme ponin omaan traileriin ja suuntasimme kohti Turenkia.

Onni kuvattu 20.2.11

Hiukan meillä oli lastausongelmia, kun poni taisi tuumata, ettei muuten sitten näin kylmään paikkaan halua jäädä. Tunteja lämpimässä matkannut Onni, taisi saada 'kylmää kyytiä', kun pakkasta oli -21 astetta. Perille kuitenkin saavuttiin yhden jälkeen. Hetken sai Onni jaloitella  ja haistella -20 asteen pakkasta. Pitkän kuljetusmatkan jälkeen poni tutustui karsinaansa ja uusiin tallikavereihin. Henna vielä verrytteli Onnia maneesissa ratsastaen ilman satulaa. Ihan hyvältä vaikuitti tämä uusi tuttavuus, säpsäkkä ja reipas otus. Hennan hiihtoloma menee nyt rattoisasti ihan Onnia hoidellessa.

Onnin mukana saapui Virve ja Helena, Onnin taustajoukot Eestistä. Suuntasimme yhdessä Lahteen Horzen myymälään ja Kärkkäiselläkin poikettiin. Ja tietty...taas tarttui käteen kaikenlaista. Pari satulavyötä, kuolaimet, satulahuopa Horzelta. Satulahuopa olikin sitten uutta mallia, joka oli tullut tänään mrkkinoille. Ostin ensimmäisen kappaleen. Kärkkäiseltä ei onneksi tullut ostettua muuta kuin magnesiumjauhetta ja laatikollinen kertakäyttökäsineitä. Harmi vaan, että oli niin vähän aikaa, ettemme edes kahville kerenneet. Toivotan kuitenkin hyvää ja turvallista kotimatkaa Virvelle ja Helenalle.

Ostoksilla

Kävin tänään Agrimarketissa ostoksilla. Onnille ostin täysrehusäkin. Prixiä ostin, koitetaan syöttää sitä ihan ensiksi ja sitten totuttelun jälkeen varmaan lisätään siihen proteeniiniä. Jos kelpaa ja tuntuu hyvältä niin siinä varmaan sitten pysytään. Sitä olen syöttänyt kotonakin poneille.

Aina tuolta Agrista tarttuu jotain muutakin matkaan, niin nytkin...monivitamiinia, linjementtiä, joint lotionia ja himalajan suolakivi. On se vaan kumma, ettei koskaan voi pysyä ihan vaan niissä ostoksissa joita justiinsa sillä hetkellä tarvitsee ja on etukäteen suunnitellut hakevansa. Toisaalta käyttöönhän nuo kaikki menee, eikä hyllyn koristeeksi. Onneksi ihan joka viikko ei sentään tule tuolla houkutuskaupassa käytyä. Niin ja juoksutusliinan ostin. Pitää Liinua alkaa juoksuttamaan, ettei sillä ihan kamalasti läskit lylly. Pitäisi jostain löytää kunnon kapsoni. Agrissa myynnissä oleva Horzen on ihan vempulan ja epäkäytännöllisen näköinen. Sitä ei saa säädettyä riittävän tiukaksi, kun on malliltaan riimumainen. Netissä varmaan tarvii surffailla, että löytyy sopiva.

Henna lähti taas ratsastuskoululle viikonlopuksi. Omistajat ovat jälleen reissussa, niin Henna on sitten koirahoitajana siellä. On kuulemma muitakin tyttöjä kaverina. Samalla reissulla kun vein Hennan poikkesin heinänviljelijältä hakemaan muutaman heinäpaalin Onnille. Pidämme ponin siellä ratsastuskoululla omilla ruuilla. Heinistä kun on tehty rehuanalyysi ja täysrehun rehuarvot on tiedossa, niin on helppo suunnitella oikea ja täysipainoinen ruokinta. Heiniä en saanut nyt kuin 7 paalia, kun Leila ei ollut kovilla pakkasilla paalannut yhtään. Niin, Leilan heinät on kesällä paalattu isoihin pyöröpaaleihin ja talvella sitten ladossa paalaa niistä pyöröpaaleista pikkupaaleihin tarpeen mukaan. Mutta reilu viikko me pärjätään niillä paaleilla, kun ovat aika painavia. Ja eiköhän ensi viikolla taas paalain soi ja laula.

Teki sitten pesukone tenän. Lopetti pyykin pesemisen. Jaska viisaana nuorena miehenä sai purettua toisen vesipumpun ja puhdistettua sen. Kuinka ollakaan sieltä löytyi ainakin desi hiekkaa. Hmm...oliskohan hevosten loimista lähtöisin? No jatkan silti loimien pesua koneella. Kesällä sitten voin pestä osan painepesurilla ulkona.

Kipsi pois!

Eilen sitten leikkasin Hennalta kipsin pois kädestä, jotta pääsi viimein saunaan ja pesulle ilman hervotonta käden muoviin käärimistä. Pakkauskelmu on ollut hirmu hyvä tähän tarkoitukseen. Samanlaista kuin Elmu-kelmu, mutta leveämpää. Nyt vielä pitäisi tilata aika lääkärille jälkitarkastukseen. Jonkun aikaa Hennan varmaan täytyy käyttää tukisidettä ranteessa, kun sanoi, että ranne on oudon heiveröinen. Mutta tästä se pikkuhiljaa alkaa ihan normaali arki!

Tiki

Tiki tuli takaisin Siniltä. Oli haukkunut yksin jäädessään ja Sini sanoi, ettei voi pitää sitä. Ei maalaiskoirasta ole kaupungin kerrostaloon asujaksi. Mimmi oli aivan haltioissaan Tikin kotiin paluusta. Ihan hulvatonta menoa oli täällä sisällä kun juoksivat peräkanaa ympäri taloa. Kähinää ja taistelua! Oli noilla koirilla kyllä riemu rajaton. Osaisipa itsekin olla yhtä riemuissaan.

Aloitin hevosloimien pesun. Kolme sain pestyä. Pitää Onnille saada kaulakappaleellisia loimia puhtaaksi. Löysin aatamin aikuisen päähupunkin. Viikko sitten Lahden raveissa näin yhdellä hevosella samanlaisen. 70-luvulla niitä oli joka toisella hevosella. Nykyisin näkee harvemmin. Tuumasin, että on hyvä Onnille, kun se on kokonaan klipattu.

Pakkasta riittää!

Aamuisin ja iltaisin on tosi kylmää. Lämpötila on siinä -30 asteen tuntumassa. Päivällä sentään aurinko lämmittää sen verran, että lämpötila nousee noin -15 asteeseen. Hevoset ovat kyllä ulkona normaalisti ja Ofua ja Ryttyä on liikutettu nyt joka toinen päivä. Hennalle kun tulee kylmä jo yhden liikuttamisesta, niin vuoropäivinä on hankikahluuta. Tänään tosin oli molemmilla hevosilla vapaapäivä, kun ratsastustunneille piti kiirehtiä pian koulun jälkeen.

Toisaalta on aivan ihanaa kun on oikea ja kunnollinen talvi. On niin harvinaisia olleet tälläiset kunnon lumi- ja pakkastalvet. Jos olisi reki ja hevonen jonka voisi valjastaa sen reen eteen, niin olisi ihanaa lähteä rekiajelulle tuonne Erkylän kartanolle päin. Petraa vähän kadehdin! Petralla on se iki-ihana Emma. Tosin on siellä 'melkein Lapissa' varmaankin kamalan kylmä...hyrrrr.

Lapsilla on vielä tämä viikko koulua ja sitten alkaa hiihtoloma. Meillä ei kyllä paljoa hiihdetä. Henna ratsastaa ja Jan pelaa joko pleikkaria tai xboxia. No, saa tuon pojan välillä mönkkäriä ajamaan. Ja onhan sillä ensi viikon perjantaina Parolassa VPK:n disco-ilta. Henna lähtee taas nyt perjantaina tallille ja on siellä sunnuntaihin. Hevosten liikutus taitaa jäädä Annen hommaksi. Pitänee pyytää oikein kauniisti, jos Anne malttaisi perjantaina ratsastaa toisen ja lauantaina toisen.

Niin ja loppuviikosta otetaan Hennan kipsi pois kädestä. Sitä on jo odotettukin kuin kuuta nousevaa. Kipsi kuulemma haisee pahalle. Kai vissiin, kun hevosia on hoidellut!

Kierrätys toimii

Eilen vein ratsastuskoululle pahvilaatikollisen palkintopyttyjä. Niitä olikin enemmän kuin aluksi kuvittelin. Ei kelvannut tytöille kuin ihan pari palkintoa itselleen jätettäväksi. Ja lisää varmaan saan vintiltä kasattua kunhan pakkaset hellittää. En vaan viitsi mennä sinne kylmettämään itseäni näillä pakkasilla. Mariittan pitäisi tallilla pitää talkoot noiden palkintojen entraukseen.

Tänään Anne tuli Hennan kanssa ratsastamaan. Pellolla ratsastivat hangessa, Anne Ofulla ja Henna Rytyllä. Kyllä tota lunta vaan on kamalasti, kun isolla hevosellakin on mahaan asti hanki. Hyvää voimatreeniä molemmille. Liinu on saanut olla ihan rauhassa koko sen ajan kun Hennalla on ollut käsi paketissa. No, viikon päästä taitaa Liinukin joutua tarpomaan hangessa kun kipsi otetaan pois. Tekee hyvää Liinun läskeille ja ei ollenkaan niin pahaa sen jaloille. Eipä tuolla pakkasessa tarvitse hevosia juoksuttaakaan.

Torstai

Eilen Tiki lähti Sinin matkaan Riihimäkeen. Se asustaa nyt Sinin seurana ainakin jonkin aikaa. Mimmi on nyt kuin maansa myynyt ja rahansa juonut. Jotenkin masentuneen oloinen on. Ensin lähti Katti Matikainen riiuu reissulle ja nyt lähti Tiki Sinin Seuraneidiksi. Ei ole vieläkään kissaa löytynyt. Saas nähdä tuleeko enää koskaan kotiin. Onnentassustakin jo kysyttiin, että onko sinne joku tuonut löytökissaa, mutta ei ollut.

Hennan kanssa kävimme Lahden raveissa. Pitkään aikaan en ole käynytkään. Taitaa edellisestä kerrasta olla jo vuosia. Saksmanin Piian hevonen oli koelähdössä ja tottahan sitä piti käydä katsomassa. Hyvinhän se polle juoksi. Laukaton reissu ja talviradalla ihan hyvä aika 22,4. Koitin ottaa kuviakin, mutta se oli ihan toivotonta. Oli vain videokamera mukana ja sillä ei oikein kuvat meinaa onnistua, jos pitää pimeässä liikkuvasta kohteesta ottaa kuvia ja varsinkin aika kaukaa. Hirmuiset lumipenkat oli radan reunalla. Tälläinen persjalkainen kuin minä, ei kyllä ihan radan reunalta näe yhtään mitään. Poikettiin Horzen myymälässä, kun se siinä vieressä on ja tarttuihan sieltä cooleri mukaan.

Koitin Hennaakin sivistää ravisanaston suhteen. Tyttö kun oli ihan huuli pyöreenä, kun tuli kuulutus " Kenellä on väärä voilokki..?" =) En älynnyt kysyä, että mitä tuumasi silloin. Tuo ravisanasto kun ei ihan jokaiselle aukea muutaman ravireissun jälkeen.

Samalla reissulla poikettiin palkintopokaalikaupassa ostamassa ratsastuksen lajimerkkejä. Eilen tein inventaaria tyttöjen vanhoista juoksu-, hiihto-, ampumahiihto-, uinti- ja yleisurheilupalkinnoista. Ensimmäinen laatikko vasta käyty läpi ja sieltä löytyi sopivia pyttyjä kiertoon varmaan kolmisen kymmentä. Vintillä on vielä varmaan useampi laatikko noita palkintoja. Huoks! Otetaan vanhat lätkät niistä pytyistä pois ja liimataan ratsastusmerkit tilalle. Sitten pytyt kelpaa palkinnoiksi Turran kisoihin. Parempi hyötykäyttöön kuin roskikseen.

Viikonlopun menoja

Lauantaina oli ratsastuskoululla ratsastuskilpailut. Ensimmäiset tänä vuonna. Henna osallistui Brandyllä 80cm luokkaan ja tuli toiseksi. Ratsasti puhtaan 0:0 radan. Ratsastus ei ollut kovin hyvä, mutta hevonen korjaili ratsastajan virheitä. Taitava Brandy! Mukava aloittaa kilpailukausi puhtaalla suorituksella.

Ratsastukilpailujen jälkeen suuntasimme matkan kohti Tallinnaa. Laivassa olimme yön ja sunnuntai aamuna aikaisin läksimme laivasta kaupungille. Sataman pienessä kahviossa söimme hiukan aamupalaa ja sitten suuntasimme kohti Viru hotellia, jossa odottelimme kyytiä Ruilaan. Siinä aamupimeässä kävellessämme liukkalla sataman parkkipaikalla melkein törmäsimme kahteen joutseneen. Kovasti oman arvon tuntevia lintuja olivat, kun eivät yhtään hätkähtäneet eivätkä kyllä paikaltaan väistyneet. Iltapäivällä takaisin satamaan tullessa huomasimme, että niitä joutsenia majaili siinä sataman liepeillä kymmeniä. Ja hienosti osasivat tien ylittää suojatietä pitkin. Eivät muuten väistäneet autojakaan!

Siellä Ruilassa meitä odotti oikein kaunis kimo poniruuna. Henna kävi ratsastamassa sillä ja mieltyi kovasti tuohon ruunaan. Nyt odotellaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Hummailemisella näyttää olevan seuraukset.

Kotiin saavuuttiin sunnuntai iltana. Omat hepat odottelivat vielä Hennaa antamaan iltaruuat. Ja olivat tyytyväisiä saadessaan vielä murkinat kuppiinsa ja yötaputukset ja kehut kuinka viisaita polleja ovat.

Kuokanvaaraan

Kuokanvaaran hevostyökurssille olisi taas kova hinku. Viime vuonna olin Annen kanssa kevättöissä. Ihana paikka, mukavat ihmiset ja ennen kaikkea monelle ihan uutta oli hevosilla työnteko. Kurssilla parivaljakolla ajo oli harvinaista herkkua. Ei kaikki vanhat hevosmiehetkään ole työajoa ajaneet parivaljakolla. Kaikkea mukavaa sitä pääsi kokeilemaan, valjastusta, maanmuokkausta, kylvöä, perunan kylvöä, lannan ajoa jne, kaikki tehtiin porukalla ja hevosvoimin. Ja todella hauskaa oli. Pienet tai vähän suuremmatkaan sateet eivät haitanneet reippaiden hevosimisten touhuilua. Varusteet oli, tottakai sään mukaiset ja puheet lämpöiset.

Anne äestämässä Selmalla ja Kaurahatulla

Mahdollista oli kurssille osallistua myös omalla hevosella. Ja silloin toukokuussa 2010 mukana oli aivan ihana suomenpienhevos tamma, liinaharjainen Emma. Ja tammikuun metsätyökurssilla oli irish cob Rollo! Tässä jo kovasti hehkuttelen kevättä ja odottelen, että pääsen ilmoittautumaan kurssille. Ja toisaalta onhan minun ihan pakko mennä, kun lupasin Maijulle viedä mukanani mutakakun!

Irish Cob ruuna Rollo        kuva Anne Laitinen

Suomenpienhevonen Emma         kuva Petra Särkelä

                                          

Linkki Kuokanvaaran työhevoskurssien Fb-sivulle löytyy tuolta blogini alaosasta.

Itse olen lapsuudessa saanut työhevosella ajaa ja tehdä töitä. Mökkimme naapurissa asui Hippa niminen suomen ruuna. Heinäharavalla ajelin heiniä karholle. Se tosin oli pienelle lapselle aika hankalaa hommaa, kun jalat eivät ylettäneet jalansijoille, kiikkerää menoa oli istuksia kyydissä. Myös heiniä on tullut ajettua hevospelillä navetan parvelle. Ihan oikein sain peruuttaa hevosen sitä parvensiltaa pitkin! Ja olin kyllä aika polleena silloin.

Yllätys, yllätys, lunta!

Lumen tuloa ei näköjään mikään voi estää. Lunta tuli toissapäivänä, eilen ja tänään, varmaan vielä huomenna ja ylihuomennakin. Keväällä on varmaan hervottomat kurakelit ennen kuin kaikki lumi on sulanut. Hevoset kyllä tykkäävät uudesta lumesta. Kovasti näyttävät nauttivan piehtaroinnista kun on uutta ja puhdasta lunta. Ja kyllähän hangessa kävely on ihan hyvää treeniä jalkavammaiselle. Itse en kyllä lähtisi taapertamaan hankeen. Minusta ei taitaisi näkyä kuin vähän pipon tupsua. Ja ihan liian raskasta treeniä minulle. Juuttuisin kuitenkin hankeen, kun jalka ei vaan nouse.

Lumettomina talvina sitä tuli naristua, että 'tulispa sitä lunta, että olisi hevosille hyvät ja pehmeät ratsastuspaikat'. Nyt kun tuota lunta on ja lisää koko ajan tulee, niin tässä alkaa jo toivomaan, että sulaisipa jo pian pois. Kummallinen on ihmisen mieli. Aina on tyytymätön vallitsevaan olotilaan.

Nyt olisi kyllä hyvät lumet lumilyhdyn tekoon. Pitääpä mennä yrittämään vieläkö osaa sellaisen tehdä. Jos pyytäisi Jannen mukaan kunhan tulee koulusta. Osaisi neuvoa wanha äiteään kuinka ne pallot oikein asetellaan päällekäin.

Viikonloppu jo aluillaan!

Kiirettä

Hemikuuta jo mennään tiukasti tukka tuuleessa. Paljon on tapahtumaa tiedossa tulevalle viikonlopulle. Hennalla on lauantaina 5. päivä ratsastuskilpailut ja heti sieltä kun päästään pois, niin nenut suuntaamme kohti Katajanokkaa ja Vikingin laivalle. Tallinnan reissu on tiedossa. Sunnuntaina illalla tulemme takaisin. Kahdestaan Hennan kanssa ollaan reissussa. Tyttöjen matka.

Tänään satoi taas jälleen kerran lunta, oikein valtavia jättihiutaleita. Janne saa taas mönkkärillä ajella lumet kasaan. Hyvä homma pienelle pojalle. Ihmeesti poika onkin jaksanut lumitöitä tehdä koko talven. Varmaan nuo mekaaniset vempaimet ovat asiaa auttanneet. Tuskimpa lumikola ja lapio olisi heilunut samaan tahtiin kuin mönkkäri on saanut kyytiä. Lapsityövoiman käyttö ei meillä ole kiellettyä vaan päinvastoin.