Lumen tuloa ei näköjään mikään voi estää. Lunta tuli toissapäivänä, eilen ja tänään, varmaan vielä huomenna ja ylihuomennakin. Keväällä on varmaan hervottomat kurakelit ennen kuin kaikki lumi on sulanut. Hevoset kyllä tykkäävät uudesta lumesta. Kovasti näyttävät nauttivan piehtaroinnista kun on uutta ja puhdasta lunta. Ja kyllähän hangessa kävely on ihan hyvää treeniä jalkavammaiselle. Itse en kyllä lähtisi taapertamaan hankeen. Minusta ei taitaisi näkyä kuin vähän pipon tupsua. Ja ihan liian raskasta treeniä minulle. Juuttuisin kuitenkin hankeen, kun jalka ei vaan nouse.
Lumettomina talvina sitä tuli naristua, että 'tulispa sitä lunta, että olisi hevosille hyvät ja pehmeät ratsastuspaikat'. Nyt kun tuota lunta on ja lisää koko ajan tulee, niin tässä alkaa jo toivomaan, että sulaisipa jo pian pois. Kummallinen on ihmisen mieli. Aina on tyytymätön vallitsevaan olotilaan.
Nyt olisi kyllä hyvät lumet lumilyhdyn tekoon. Pitääpä mennä yrittämään vieläkö osaa sellaisen tehdä. Jos pyytäisi Jannen mukaan kunhan tulee koulusta. Osaisi neuvoa wanha äiteään kuinka ne pallot oikein asetellaan päällekäin.
Viikonloppu jo aluillaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti